Katso nyt on pelastuksen päivä

Voi kuinka kallista on Jumalan sana. Terveisiä loppiaisseuroista Lahdesta. Siellä Jumalan lasten ääni kaikui itkuin ja kiitoksin taivaalliselle isällemme. Aloitimme virrellä ” Voi kuink´ on ihana huonees Jumala“. Tässä armoitetussa kristillisyydessä omassakin mielessäni soi koko ajan virsi ” Oi veli armas, sisko rakkahin, tahdothan taivaan kotiin tulla sinäkin”.

Mietin Israelin kansaa punaisen meren äärellä. Takana oli Faaraon sotajoukot, edessä punainen meri. Herra ärjyi Siionista. Jumalan lasten mielen on täytynyt täyttää kauhu tuolla hetkellä. He eivät pääse pakoon mitenkään. Mikä valtava ihme tapahtui ? Herra avasi punaisen meren, päästääkseen lapsensa kuivaa maata pitkin kohti luvattua maata. Vihollinen tuli perässä, mutta hukkui omaan vihaansa.

Miten tärkeää onkaan opetuksen mukaan, olla kantamatta mitään vihaa Jumalan lapsia kohtaan. ” Vihamiehet hukkuvat kaikki“, toistaa uusi testamentti konkreettisesta tapahtumasta. Uskon että meistä moni joutuu tuolle paikalle. Edessä on meri, takana viholliset. Sinun on päästävä eteenpäin kohti luvattua maata. Kiinnitä silloin katseesi kohti luvattua maata. Nosta painunut pääsi kohti Herran jylinää. Hän kaataa kaikki esteesi ja johdattaa sinua kulumattomin kengin kohti määränpäätä. Hän matkallasi antaa sataa taivaallista manna Jumalan lapsille. Hän antaa sinulle uuden “äidin” seurakunnan, jonka armoa vuotavista rinnoista sinä saat juoda armon maitoa. Sinulla on isä, joka sinua ruokkii sanallaan. Herra itse jylisee, kun sinua yritetään heikentää ja sinun uskoasi. Usko nyt vain sisareni ja veljeni.

Matkalla kohti luvattua maata, heitä kohtasi uusi ongelma. Tyytymättömyys Jumalan huolenpitoon. Tyytymättömyys Herran asettamiin “huoneen haltioihon”ja matkakumppaneihin. Älä ystävä rakas päästä tuota henkeä uskosi edelle, sillä samasta kertomuksest tiedämme, miten ruoka napisijoiden suussa mätäni. Koorahin pojat hukkuivat kaikki, kun maa nieli heidät. Lopulta seurakunnan sekaannus oli niin suuri, ettei kukaan päässyt perille. Emmehän me tahdo toistaa heidän virheitään ? “Sillä kaikki mikä on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opetukseksi“, että me kerran ylitämme rajan maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

Virsi 393: 4 ” Vaipukoot suuret vuoret, kukkulat horjukoot ja meret, taivaan ääret kuohukoot, leimutkoot, ei Herra jätä lastaan vaaroihin hukkumaan. Hän suoja vaaraa vastaan on rauhan liitossaan“.

Herra siunakoon teitä ja valistakoon teitä. Herra antakoon kasvonsa loistaa teidän yllenne ja olkoon teille armollinen. Rakkain terveisin ja siunausta uudelle vuodelle rukoillen. Katri Kivimäki ja Ritva Kantola.